Luomuliitto ry - luomualan etujärjestö

Luomuliitto on koko suomalaisen luomualan, kuluttajien ja tuottajien yhteinen etujärjestö. Liitto toimii luomun puolueettomana äänitorvena erilaisissa työryhmissä ja neuvotteluissa sekä laatii kannanottoja ja esityksiä.  Lisäksi liitto järjestää koulutuspäiviä ja ammattiseminaareja. Luomuliitto kustantaa myös luomualan ainutta riippumatonta julkaisua, Luomulehteä.

                   Luomuliiton Rehutori

 

     

 

 

 

 

 

modules-center-01 modules-center-02

Taas todistus luomun paremmuudesta

Kuusi vuotta kestänyt EU-tutkimus osoittaa, että luomutuotteissa on enemmän vitamiineja ja antioksidantteja kuin tavanomaisissa tuotteissa. Sanomattakin on selvää, että torjunta-ainejäämiä luomutuotteissa ei löydy juuri ollenkaan. QLIF (Quality Low Input Food) tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ruokaturvallisuutta tutkimuksen ja neuvonnan avulla. Tutkimuksesta tulee lisää raportteja vuoden mittaan ja englanninkielentaitoiset voivat selailla tutkimustulosten koostetta osoitteessa
http://www.qlif.org/Library/leaflets/folder_0_small.pdf

 

Osaava luomuviljelijä saa yhtä hyvän sadon kuin tavanomainen

Luomusadoissa on eroja viljelijän osaamisen mukaan, todetaan tuoreessa Paul Riesingerin väitöskirjassa. Riesinger väitteli perjantaina Helsingin yliopistossa. Kirjallisuusosiossa hän pohtii väitteitä, ettei luomua voisi maailmanlaajuisesti lisätä heikompien satojen vuoksi. Luomusatoja on kuitenkin mahdollista parantaa ottamalla käyttöön oikeita menetelmiä.

Riesinger tutki Etelä-Suomen ja Pohjanmaan rannikkoalueilla 34 luomutilalla monivuotisten puna-apilaheinänurmien sekä kevätviljojen satoja.

Apilanurmen tuottaman typen todettiin riittävän viljelykierrossa seuraavalle viljalle kunnollisen 3,5 – 4 tonnin sadon, jos apilakasvusto on 30-40 % nurmesta. Apilasadot kuitenkin vaihtelivat paljon tilojen välillä. Parempia tuloksia saataisiin hyvin talvehtivilla apilalajikkeilla sekä panostamalla peltomaan rakenteeseen, toteaa Riesinger.

Monivuotiset kasvit ja lanta ovat hyödyllisiä maan rakenteelle. Siksi on huolestuttavaa, että tukipolitiikka ohjaa kasvi- ja eläintuotantoa eri alueille.

Rikkojen yleistymistä ehkäisee se, että viljelykierrossa on sekä keväällä että syksyllä kylvettäviä lajikkeita. Tämä ja säännöllinen kyntäminen voivat riittää pitämään rikkakasvuston kurissa.

Aikainen syyskyntö tehostaa tuloksia joidenkin rikkojen osalta ja kuivat savimaat ovat sille erityisen kiitollisia. Riesinger ei suosittele avokesantoa, koska muissa tutkimuksissa on todettu, että se huonontaa maan rakennetta ja aiheuttaa suuria valumia. Luomuun siirryttäessä lyhyt avokesannointi keväällä on suositeltavaa.

Vehnäsadot olivat Etelä-Suomessa paremmat ja Riesiger ehdottaa syyksi hieman suurempaa kylvötiheyttä ja siten parempaa kilpailua rikkoja vastaan – myös juolavehnää oli vähemmän, vaikka aiemmat tutkimukset ovat todenneet sen kestävän tiheitäkin kasvustoja.

Mekaanisesta rikantorjunnasta on hyötyä erityisesti, kun sen tekee säännöllisesti. Näitä menetelmiä käytettiin tutkituilla pelloilla vain kourallisella, vaikka Melan tilastojen mukaan niitä luomuviljelyn aloittaessa Suomessa 80-luvulla käytettiin runsaasti.

Riesiger, Paul. 2010. Agronomic challenges for organic crop husbandry.

 

 

 
<< Alkuun < Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Seuraava > Loppuun >>