Luomuliiton tiedote 27.1.2012

Huoltovarmuus yksi luomutuotannon vahvuuksista

Huoltovarmuuden rakentamisesta yhteistyössä eri tahojen kanssa keskustellaan. Kriisitilanteisiin on valmistauduttava etukäteen ja ruokahuollon toimivuus on yksi tärkeimmistä asioista varmistaa, myös pidemmissä kriiseissä. Tällöin fossiilisten polttoaineiden saanti ja ulkomaankauppa voivat häiriintyä merkittävästi tai jopa pysähtyä.

- Huoltovarmuuden turvaamiseksi Suomen valkuaiskasvituotantoa tulee kehittää maatalouspoliittisin toimenpitein, jotta voimme vähentää riippuvuutta tuontivalkuaisesta, toteaa Jukka Lassila Luomuliitosta.

Luomutuotannossa käytetään eloperäisiä lannoitteita eikä tuotanto ole riippuvainen ostolannoitteista. Tämä on merkittävää huoltovarmuuden kannalta, sillä ostolannoitteet tulevat suureksi osaksi ulkomailta ja ne tuotetaan käyttäen merkittäviä määriä fossiilisia polttoaineita.

Myös tuholaisten torjunta hoidetaan luonnonmukaisin keinoin eikä ole riippuvaista ulkoa tulevista tuotantopanoksista. Luomutuotannossa hankalia tuholaisesiintymiä ehkäistään monipuolisella tuotannolla: seosviljely, viljelykierto ja tuholaisten luontaisten vihollisten tukeminen.

Suomen hallitusohjelman tavoitteena on nostaa luomu maatalouden strategiseksi tavoitteeksi ja myös turvata keskeisten tuotteiden osalta huoltovarmuus. Maabrändityöryhmä ja myös Luomuliitto nostivat tavoitteeksi, että puolet suomalaisesta maataloustuotannosta on luomua.

- Uudistuvassa maatalouspolitiikassa luomun edistäminen on otettava tosissaan ja toimenpiteiden tulee kannustaa luomuviljelyn laajentumista, toteaa Jukka Lassila.

- Toisaalta jokainen uusi myyntiin tuleva ja ostoskoriin pääsevä suomalainen luomutuote on askel kohti omavaraisempaa Suomea.

Kriisivastaavana luomuviljelijä

Luomulehti selvitti, miten kriisiajan ruokahuolto Suomessa järjestettäisiin. Huoltovarmuuskeskus toteaa, että poikkeusoloissakin pyritään tuottamaan ruokaa tavanomaisella tavalla mahdollisimman pitkään. Sen jälkeen tulisi sopeutumisaika, jolloin ruokavaliota ja mahdollisesti tuotantotapojakin muutettaisiin.

- Tarvitaan laaja tietoisuus siitä, miten ilman ulkopuolisia tuotantopanoksia voidaan tuottaa ruokaa tehokkaasti. Luomutuotannossa käytetyistä menetelmistä esimerkiksi typensidonta, monipuolisemmat viljelykasvit ja eloperäisten lannoitteiden käyttö kiinnostaa jo nyt myös tavanomaisia viljelijöitä yhä enemmän, koska ne ovat kustannustehokkaita. Näiden aiheiden tutkimusta ja tiedonlevitystä tulee kehittää, toteaa Jukka Lassila.

- Typensitojakasvien sisällyttäminen viljelykiertoihin olisi ensimmäisiä tehtäviä, jos täytyisi saada koko maatalous toimimaan ilman keinolannoitteita. Rikkaruohojen mekaaninen torjunta ja huolellinen viljely riittävät – satoa saataisiin. Jo nyt se olisi kuitenkin huomattavasti helpompaa, jos kasvinjalostuksessa otettaisiin luomun tarpeet huomioon, listaa Haukivuoren kriisiajan maatalousvastaavaksi nimetty luomuporkkanan viljelijä Paavo Pulkkinen Etelä-Savosta.

Lisätietoja:

Jukka Lassila, Luomuliiton varapuheenjohtaja, puh. 050 529 0482

Pekka Välinen, Luomuliiton 2. varapuheenjohtaja, puh. 0400 299 254

www.luomuliitto.fi

Laajempi artikkeli aiheesta:

http://www.luomu.fi/tietoverkko/huoltovarmuus-luomutuotannon-vahvuus/

TIEDOTE 15.2.2011

Luomuliitto vaatii suoramyynnin mahdollistamista

Valtioneuvosto hyväksyi 8.12. asetuksen elintarvikevalvonnan kansallisista järjestelyistä. Tuleva asetus ei ole tuomassa helpotuksia elintarvikkeiden pienimuotoiselle jatkojalostukselle ja myynnille.

- Luomuliitto ja MTK:n luomuvaliokunta vaativat asetuksen uutta käsittelyä ja parempaa valmistelua, toteavat Luomuliiton edunvalvontavastaava Jukka Lassila ja MTK:n luomuvaliokunnan puheenjohtaja Arto Hanelius.

- Hallitusohjelmassa on sitouduttu parantamaan pienimuotoisen elintarvikejalostuksen ja myynnin toimintaedellytyksiä lainsäädännöllisin keinoin. Nyt suunnitellut uudistukset vesittävät hallitusohjelmassa esitetyt tavoitteet luomu- ja lähiruoan tuotannon kääntämisestä vahvaan nousuun, toteaa Lassila.

Elintarvikelainsäädäntöuudistuksen keskeisenä tavoitteena oli keventää pienten toimijoiden hallinnollista taakkaa mm. helpottamalla Euroopan unionin hygienialainsäädännön mahdollistamia kansallisia säädöksiä paikallisen ja elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisen toiminnan osalta.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten soveltamisalaan ei kuulu alkutuotannon tuotteiden toimittaminen pieninä määrinä tuottajan toimesta suoraan lopulliselle kuluttajalle tai paikallisille vähittäisliikkeille, vaan asetus antaa mahdollisuuden ohjata toimintaa kansallisin säädöksin.

 - Kansallisesta elintarvikelainsäädännöstä ei saa tulla lähiruoantuotannon kehittymisen este, alleviivaa Lassila.

Tinkimaidolle on paljon kysyntää, mutta ehdotettu asetus vaatii laitoshyväksyntää yli 2500 litran myynnille. Tämä ei kannusta myynnin lisäämiseen. Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa raakamaidon riskiarviointi on vasta meneillään.

Nyt ehdotetussa asetuksesta ulkopuolelle on rajattu kokonaan lihatuotteet – kotieläintuotteista maidon lisäksi on sallittua vain kananmunien suoramyynti (10 000kg/v). Jäädytettyä ternimaitoa (max. 2500 l) ja kasvikunnantuotteita (max.10 000 kg) lukuun ottamatta alkutuotannon tuotteiden toimittaminen maatilalta suoraan vähittäismyyntiin on ehdotetun asetuksen mukaan kiellettyä ilman elintarvikehuoneistohyväksyntää, joka tarkoittaa tuottajalle byrokratiaa ja investointeja.

Luomuliitto vaatii, että maatilalta suoraan kuluttajalle myymiseen ei aseteta raja-arvoja määrille, koska toiminta on joka tapauksessa pienimuotoista ja vähäriskistä. Myös lihan myynti suoraan maatilalta täytyy olla mahdollista.

- Jos teurastamolta tulee lihatuote vakuumipakkauksessa ja maatila vain myy sen esimerkiksi pakasteena, ei toimintaa tulisi pitää riskialttiina, kuvaa Lassila.

Lisätietoja:

Jukka Lassila, Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen , puh. 050 529 0482